UUTISIA
30.11.2023
Piikkihampaita ja villiä menoa
Pentusisarukset täyttivät tällä viikolla 4kk! Onpas se pari kuukautta haikeista heipoista vierähtänyt äkkiä! Ihanan aktiivisesti ovat omistajat kirjoitelleet pentujen kuulumisia ja on ollut mukava kuulla että kaikkien arki vauhtiveikkojen kanssa on alkanut mukavasti.
Maisalla ja Miisalla menee leikit mukavasti yhteen. Välillä kotona onkin melkoinen juoksurinki ja meteli. Olemme käyneet Maisan kanssa pentutapaamisissa, joissa sitä on kyllä enemmän kiinnostaneet agilityesteet ja pallomeri kun muiden pentujen kanssa riehuminen. Mutta tärkeää on nähdä välillä muitakin koiria. Maisa alkaa olla korkeudeltaan jo Miisan korkuinen ja painoa on tällä hetkellä n. 8kg.
Kuvateksti
1.10. Haikeita heippoja
Viimeisen parin viikon aikana ovi on käynyt tiuhaan. Niin se kahdeksan viikkoa hurahti uskomattoman nopeasti ja nyt ollaan siinä pisteessä, että kaikki kaikki pennut ovat lähteneet uusiin koteihinsa!
Olen onnekas, kun kaikille pennuille löytyi erinomaisen hyvä koti, ja saimme uusia podengoharrastajia! Kaikkien viiden kotiutuminen on sujunut hyvin, ja yksi narttupentuhan sitten jää toki tänne kotiin. Miisan lisäksi kuulumisia on siis luvassa jatkossa myös Maisalta . <3
Itse olen kiiitollinen tästä hienosta kokemuksesta ja siitä että sekä emä että pennut voivat hyvin. Monenlaisia tunteita on tullut koettua tällä matkalla, ja valtavasti on tullut opittua uutta. Olen päässyt kokemaan kasvattajan arkea iloineen ja huolineen, mutta myös nauttimaan unohtumattomasta kahdeksasta viikosta näiden maailman ihanimpien tyyppien kanssa!
17.9. vintiöt 7 viikkoa
Niin se aika rientää, ja pennut alkavat olla luovutusiässä! Miten äkkiä aika on mennytkään!
Tällä viikolla on jatkettu ahkeraa ulkoilua, kun säät ovat olleet vielä mukavan aurinkoisia. Pennut pääsivät ensimmäisen kerran hiekkalaatikkoon, ja voi miten ne nauttivatkaan kaivamisesta! Siitä seurasi useampikin juoksuhepuli!
Virallinenkin puoli on saatu hoidettua, pennut löytyvät nyt sekä Kennelliiton, että Ruokaviraston rekisteristä. Perjantaina kävimme eläinlääkärin tarkastuksessa, ja kaikki oli pennuilla hyvin ja ovat terveiksi jo normaalisti kehittyneiksi todetut! :-)
Lauantaina koitti jo ensimmäinen haikea eron hetki, kun esimmäinen pentu sitten jo lähtikin uuteen kotiinsa. Oli kuitenkin ihastuttavaa nähdä, miten se heti uusien omistajien saavuttua ryntäsi heidän syliinsä kuin tietäen, että nämä ovat hänen ihmisensä! Kuulemma kotiutuminen on sujunut hyvin, ja lila poika on ollut oikein reipas, mikä oli ilo kuulla! Lilan pojan korvien asentoa (hänen tuntomerkkinsä) on jännitetty kovasti, että mahtavatko ne kääntyä takavistosta oikeaan suuntaan ollenkaan.. mutta kuin päivään valmistautuen "Rulla" oli kääntänyt lähtöä edeltävänä yönä mystisesti korvansa osittain jo kohti oikeaa suuntaa!
Nyt myös viimeisin pentu on varattu, joten näyttää siltä, että kohta on kodissa hiljaista. Yksi jää kuitenkin onneksi kotiinkin, mahdotontahan se olisi täysin näistä ihanuuksista luopua! Kyllä ne kaikki ovat niin rakkaita! <3
Vasemmalta lila poika, keltainen tyttö ja punainen tyttö
Onnea matkaan ihana "Rulla", sinä pieni kiipeilijä ja keppostelija, kaikkien syliin haluava sydäntenmurskaaja! <3
10.9. 6 viikkoa mittarissa!
Kulunut viikko on pitänyt sisällään paljon ulkoilua ja uuden kokemista. Ollaan matkustettu autolla ja vierailtu uusissa ulkoilumaastoissa, syöty ällöttävää matolääkettä ja maisteltu muita uusia makuja. Hirveän ahkeria apulaisia ovat nämä ihan kaikessa, mitä yrittää tehdä.. heti on kuusi tyyppiä jaloissa pyörimässä mukana! :-D Pennut sirutettiin ja sain rekisteröinnin aluilleen. Koteja on varmistunut, ja nyt näyttäisi enään yksi narttupentu (vihreä) olevan vapaana.
Päivät ja viikot ovat menneet näiden ihanuuksien kanssa niin nopeasti. Haikealta tuntuu ajatus, että ensimmäinen pennuista on lähdössä omaan kotiinsa jo ensi viikolla!
4.9. Pennut 5 viikkoa
Ihanaa, vihdoin koitti odotettu 5. viikko, ja pennut pääsivät ulkoilemaan! Nurmikko tuntui ensin eri jännittävältä, mutta nyt se toimii jo mukavana painimattona ja juoksualustana! Pyrimmekin ulkoilemaan nyt päivittäin, vaikka keli olisi vähän huonompikin. Meillä on harmillisesti portaita aina ulosmennessä, joka hidastaa siirtymistä mikäli yrittää ne pissat saada ulos tehtyä... Pitää myös olla tarkkana, ettei kukaan vauhdissa putoa. Mutta hyvin osataan kiivetä jo ylöspäin, alasmeno onkin sitten vähän haasteellisempaa.
Sunnuntaina vietimme historian ensimmäsitä Popostar pentupäivää! Päivä oli oikein onnistunut keliä myöden! Paikalla oli neljä pennusta kiinnostunutta porukkaa, kerrassaan mukavia ihmisiä ja lupaavia kotiehdokkaita kaikki! Miisa odotti selvästi vieraita jo aamusta asti, se heti huomaa hääräämisestäni että nyt on joku tulossa. Myös Miisa sai onneksi pentujen ohella nauttia huomiosta ja rapsutuksista, mikä on sille oikein mieluisaa.
Saimme pentupäivään paikalle myös pentujen isän Oomin, papan Rezan sekä heidän perheensä uuden 4kk ikäisen popojuniorin! Näin ollen vieraamme näkivät kerralla useita eri ikäisiä rodun edustajia, kaikenkaikkiaan yhteensä 10 keskaria samana päivänä! Pennut yrittivät olla reippaita, mutta selvästi ulkoilma ja jännitys vieraista ihmisistä sai ne väsyneiksi. Ehkä niiden todellinen vilkas luonne ei ihan tullut esiin, kun mokomat vaan tahtoivat nukkua suurimman osan päivää.
27. 8. Pennut 4 viikkoa
Viikkopäivitys tulee nyt muutaman päivän myöhässä.
Pennut ovat pääseet maistelemaan kiinteää ruokaa, ja hyvin on pentumousse ja turvotetut nappulat maistuneetkin! Tuo kasvuvauhti on huimaa, mötkäleet painavat jo yli kilon verran! Kaikilla tuntuvat myös pienet piikkihampaat, ja Miisa onkin aika haluton enää imettämään näitä pikkupiraijoita. Leikit ovat käyneet yhä vauhdikkaimmaksi: painitaan, juostaan, purraan ja muristaan. Myös lelut alkavat jo vähän kiinnostaa. Aikas viihdyttävää on niiden touhuja seurata! Myös luonne-erot alkavat näkymään. Osa pennuista on itsenäisiä seikkailijoita, ja muutama taas oikein läheisyydenkaipuinen sylivauva. Kaikilla on oma ihana persoonansa, ja huomaan kiintyväni niihin päivä päivältä enemmän...
23.8. Näkemiin rakas Siiri 22.8.2017 - 23.8.2023 <3
Menneeseen viikkoon tuli meille myös suuri suru.
Miisan paras ystävä, keinoemo sekä tuki ja turva Siiri lähti satenkaarisillalle. Siirillä diagnosointiin viime lokakuussa dilatoivaa kardiomyopatia (DCM), joka sitten vei sen voimat, vaikka lääkityksellä saimmekin hiukan lisäaikaa. Kauniit muistot jäivät Siiristä, maailman lempeimmästä jättiläisestä, joka opetti Miisallekin niin paljon. Nyt on talo hiljainen ja vailla suurta persoonaa, kaikkien ystävää. Nyt saat juosta vapaana vailla kipuja. Kiitos Siiri että olit. <3
Pennut 3 viikkoa
Minä tunnen kuinka vauhti kiihtyy..! Vipinää alkaa olemaan ja sunnuntaina poissaollessani, olivat mokomat ryökäleet jo löytäneet tiensä ulos pentulaatikosta :-D . Osa pennuista köllötteli ulkopuolella Miisan pedissä.
No sen jälkeenhän maailma laatikon ulkopuolella on alkanut kiinnostaa enenevässä määrin, ja päädyin laittamaan kompostiverkot isommalle alueelle pentulaatikon ympärille. Siinä ovat pennut nyt tepastelleet horjuvin ja varovaisin askelin lattialla. Ne ovat alkaneet myös istua tönöttämään mietteliäänä ja seuraavat ympäristöä.
Myös ensimmäinen kynsienleikkaus on suoritettu, kynnet kun olivat jo pitkät ja terävät piikit, ja raapivat selvästi Miisan paljasta vatsaa sen imettäessä.
Pennuilla on nyt myös ihan omat viralliset nimet, joiden keksiminen ei muuten ollut ollenkaan helppoa!
Päivitin jälleen yksilökuvia pennut-sivulle! Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että uroksille olisi jo enemmän kysyntää kun on tarjontaa. Tyttöjä sen sijaan olisi vielä pari vapaana. Laitahan viestiä, mikäli tällainen oma popo kiinnostaisi...
Lila uros
Turkoosi uros
Mitäs täälä laatikon ulkopuolella tapahtuu? Punainen tyttö on tutkimusmatkalla ja keltainen sisko nauraa turkoosin veljen kanssa taustalla! Vihreä tyttö seuraa sivusta.
Keltainen ja vihreä tyttö, sininen uros.
Pennut 2 vkoa
Toinen viikko onkin mennyt nopeasti. Miisan vointi on kohentunut, ja ruoka on alkanut maittamaan huomattavasti paremmin. Myös lenkkeily kiinnostaa, ja pieniä piristäviä kävelylenkkejä on tehtykin. Miisaparan nisien seutu on ihan mustelmilla pikkupiraijoiden jäljiltä, ja se selvästi välttelee imetystä, vaikka muuten pentuja käykin katsomassa ja hoitamassa. Öisin se haluaa hakeutua tuttuun tapaansa kainalooni nukkumaan, ja kyllä emorukalle täytyy tietysti vähän läheisyyttä ja omaa aikaa suodakin. Mehän olemme nukkuneet koko pesue jo monta viikkoa olohuoneessa, ihan pentulaatikon vieressä.
Pennut voivat hyvin ja kaikenlaista kehitystä on tapahtunut viikon sisällä! Ilokseni niiden silmät ovat yhtäkkiä auenneet parin viimeisen päivän aikana! Jotenkin koko pentu näyttää heti ilmeikkäämmältä, kun silmät ovat auki. Myös haparoivoa askelia otetaan ryömimisen sijaan. Tänään Pikkuriikkinen (pienin narttupentu) istui ja tuijotti minua pitkään. Tuntuu varmaan hassulta kun yhtäkkiä näkee! Pennut ovat alkaneet myös pitää enemmän ääntä. Välillä ne vingahtelvat ja haukahtelevat unissaan, murisevat toisilleen rynniessään maitobaarissa ja huutavat äänekäästi kun on nälkä. Olen myös yllättynyt, että pennut ovat selvästi hokanneet pissapaperin merkityksen. Pentulaatikon toisessa päässä on nukkumapaikka, ja toisessa päässä pissa-alustoja, kummasti pennut selvästi hakeutuvat herättyään pissapaperin päälle tarpeilleen! Kyllä ovat taitavia lapsia! <3
3.8. Pennut viikon vanhoja!
Niin se viikko on hurahtanut vauhdilla. Pennut ovat voineet hyvin ja kasvaneetkin jo hurjasti! Kun syntymäpainot vaihtelivat 250g-300g välillä, näytti puntari tänään 400g-500g painoja. Miisa alkaa näyttämään pieneltä kun pikku pötkylät ryömivät sen ympärillä. Pentujen korvat ovat alkaneet kääntymään sivuille , ja osalla ne sojottavat hassusti eri suuntiin. Miisa on ollut vielä kipeä synnytys- ja leikkauskokemuksen jäljiltä, vaikka kipulääkkeitä onkin saanut. Kipu on näyttäytynyt lähinnä ruokahaluttomuutena, pentuja se on silti hoitanut urhoollisesti. Maitoakin tuntuu onneksi riittäneen, sillä pennut ovat kasvaneet vauhdikkaasti.
Pennut-linkkiin on päivitetty uusia kuvia näistä hurmureista.
29.7. Pentukuplassa
Pennut ovat tänään 2 vrk vanhoja. Kaikki voivat hyvin ja Miisaemo on erittäin huolehtiva ja hellä äiti. Se ei juuri halua pentulaatikosta poistua kun käymään nopeasti tarpeilleen, ja sitten onkin kiire takaisin laatikkoon vauvoja hoivaamaan. Välillä maitobaarissa käy kova kuhina, ja sitten taas nukutaan. Sellaista se pikkupennun elämä on <3.
27.7. Pennut ovat täällä!
Pitkä valvottu yö takana, mutta oli se sen arvoista!
Pentulaatikossa mönkii nyt kauan odotetut popolapsukaiset! Jakokin oli oikein sopiva: kolme urosta ja kolme narttua!
Miisa voi olosuhteisiin nähden hyvin, vaikka viisi pennuista jouduttiinkin lopulta sektioimaan kohdun mentyä osittaiseen kiertymään. Onneksi kaikki päättyi kuitenkin hyvin, ja emokin jaksaa hoitaa pentujaan tunnollisesti.
Itse voisin vain istua ja ihastella uusia elämänalkuja pentulaatikon laidalla tuntitolkulla. Ovat ne niin suloisia tuhisijoita, ja erittäin liikkuvaisia ja reippaita! Näitä penikoita ei kauaa laidat pitele!
Kiitos Eläinsairaala Veterin päivystystiimille hyvästä hoidosta hädän hetkellä!
Kuvat näistä söpöläisistä löytyvät Pentusuunnitelmia-sivun linkistä Pentuja!
25.7. 60 vrk Pentulaatikon äärellä
Viimeisiä päivä viedään ennen laskettua aikaa! Pentulaatikko odottaa jo asukkaitaan. Viime päivät olen vielä hankkinut viimeisiä tarvikkeita, kuten alusia, pieniä pyyhkeitä, merkintäpannat ym. Pentujuttujen shoppailu on ihanaa ja lisää odotuksen tunnetta! Mamman olo ison vatsan kanssa on käynyt entistäkin tukalammaksi. Rappusten meno alkaa olla Miisalle haastavaa, joten siirryimmekin jo eilen nukkumaan alakertaan pentulaatikon äärelle.
Tänään Miisan lämpötila laski alle 37 asteen, ja se tietää että synnytyksen pitäisi alkaa käynnistymään muutaman vuorokauden sisällä! Kaikki alkaa siis olla valmista.. Nyt peukut pystyyn että kaikki sujuisi loppuun asti hyvin, ja seuraavassa päivityksessä näkyisi jo suloisia popovauvoja!
Masun esittelyä
19.7.2023 54vrk, tiineysröntgen!
Tänään koitti se kauan odotettu päivä, ja pääsimme näkemään sikiöiden todellisen määrän! Kuvassa näkyy kokonaista 6 pientä popon alkua!!! Melkoinen määrä siis! Samalla Miisalle annettiin toinen herpes-rokote.
Miisa on ollut väsynyt, ja nukkuminen on levotonta ja vaikeaa, kun sopivaa asentoa ei tahdo löytyä. Lisäksi pennut painavat rakkoa, ja pissalla joudutaan käymään tiheästi. Ruoka on maistunut, mutta lenkille ei enää ole halukkuutta lähteä. Tässä vaiheessa on onni, että on oma piha jossa voi hiippailla nopeasti yölläkin pissalenkillä. Pentujen liikkeet tuntuvat ja näkyvät jo selvästi. Miisasta on tullut entistäkin hellyydenkipeämpi, ja vaikka sänkyyn hyppääminen selvästi on hankalampaa, löytyy se joka aamu tiiviisti kainalosta nukkumasta pää rinnan päällä... <3 Ihana mussukka!
12.7.2023 47 vrk
Tiineys on edennyt jo niin pitkälle, että on enää pari viikkoa h-hetkeen! Kaikki on sujunut hyvin, lukuunottamatta viime viikonlopun mahatautiepisodia, jolloin jouduimme käymään Miisan kanssa varmuuden vuoksi eläinsairaalassa. Akuutti oksentelu ja ripuli alkoivat nopeasti yhden yön aikana, eikä mikään enää pysynyt sisällä. Eläinlääkäri epäili ärsytyksen johtuneen edellisenä päivänä aloitetusta Axilur-kuurista. Miisan huonon voinnin takia ultrattiin myös varoiksi pentujen tilanne, mutta kaikki näytti olevan onneksi hyvin! Sielä pienet jalat viuhuivat kovasti ja sydämet tykyttivät vahvasti :-). Muutamiin päiviin ei ruoka maistunut Miisalle lainkaan ja reppana oli kovin voimaton. Siitäkin onneksi selvittiin, ja mahataudin selättämisen jälkeen ruoka on maistunut onneksi sitäkin paremmin.
Vatsa ja nisät alkavat erottumaan selvästi. Miisa on aina ollut innokas lenkille lähtijä, mutta nyt liikkuminen alkaa selkeästi olemaan raskasta, ja vaikka kävellään rauhallisesti mamman tahdin mukaan, pitää siltikin usein pysähdellä haukkaamaan happea ja vetämään henkiä. Lepäily tuntuu muutenkin olevan mukavaa, keräillään voimia tulevaan! Viikon päästä meillä onkin tiineyröntgen... sitten nähdään jo paremmin, montako pikkuista sieltä onkaan tulossa! Jännitystä riittää siis! :-)
26.6.2023 Jännittäviä uutisia!
Oi että minä pakahdun onnesta...Miisa on ultrattu tiineeksi!!!
Kävimme ultrassa jo viime viikolla, mutta mahdotontahan tällaista ilouutista on pantata! Viime kerrasta oppineena täytyy tietysti muistaa, ettei mikään vielä ole varmaa. Ainakin vielä kaikki näytti onneksi olevan hyvin, ja ultrakuvassa oli havaittavissa useampia alkiorakkuloita (oheisessa kuvassa näkyy niistä kolme), joilla jo sykkivät pienet sydämet! Samalla käynnillä otettiin Miisalle herpes-rokote, mikä suojaisi pentuja tältä tappavalta virukselta.
Nyt pitää vaan malttaa ja toivoa, että kaikki sujuisi hyvin loppuun asti. <3 Jos niin onnellisesti käy, syntyvät nämä pikkuiset heinäkuun viimeisellä viikolla! Ihanuutta!!!
28.5.2023 Odottavan aika on pitkää
Kevään juoksut antoivat odottaa itseään. Maaliskuulle niitä uumoilin, mutta tulivatkin vasta toukokuussa! Miisa päätti etelän koirana odottaa, että ensin pitää tulla kesäkelit ennenkun hormonit heräävät lisääntymispuuhiin. :-)
Pentusuunnitelmia-sivuille on nyt päivitetty suunnitelmia. Peukut pystyyn, että ne myös toteutuisivat! <3
13.3.2023 Popo lomalookissa
Talvi on hurahtanut karvaa kasvattaessa, kuten kuvasta näkyy ;-) . Olemme Miisan kanssa asettuneet hyvin uuteen kotiin ja viihtyneet mainiosti. Miisasta on erityisen hauskaa, kun on rappuset ylös ja alas. Ja vauhdikkaasti se siirtyykin rintamamiestalon kerroksesta toiseen. Odotamme kovasti kesää, että saamme laittaa aidan pihan ympärille, ja sitten on mahdollisuus ottaa spurtteja pihassa vapaana ja hakea frisbeetä!
Juoksujen pitäisi alkaa lähiviikkoina! Nyt sormet ja varpaat ristiin, että suunnitelmat onnistuisivat, ja onni olisi mukana loppuun asti <3.
7.12.2022 Champion International de Beaute
Vähän onkin ollut taukoa uutisten päivittämisessä. Näyttelykesän jälkeen ollaan oltu Miisan kanssa lomalla niistä hommista, ja tehty sen sijaan muuttoa meidän uuteen kotiimme.
Nyt saatiin kuitenkin mukavia uutisia Kennelliitolta, Miisan Kansainvälinen Muotovalion arvo (C.I.B) on vahvistettu! Olen niin iloinen ja ylpeä tästä kaunottaresta! Miisa on ensimmäinen koirani, jonka kanssa olen näihin tuloksiin päässyt.
30.6.2022 Näyttelykuulumisia
Kesä ja loma on vihdoin täällä! Olemme viettäneet helleviikkoa mökillä uiden ja rennosta elämästä nauttien.
Kesäkuu toi tullessaan myös näyttelyt. Ohessa kuva Suomen Portugalinpodengot ry:n erikoisnäyttelystä Alavudella 11.6.2022, tuomarina toimi Esa Ruotsalainen. Miisan sijoitus siellä VAL-ERI SA PN1 VSP . Vastassa meitä oli komea konkariveteraani, joka vei ansaitusti rodun parhaan tittelin :-)
Sijoitus CQ Cacib BB1 BOB LVW22.
Vitor oli erittäin miellyttävä herrasmies, joka olisi jäänyt keskustelemaan rodusta kanssani pidempäänkin, mutta kehätoimitsija tuli keskeyttämään meidät kehän aikataulupaineiden vuoksi ;-)
Latvian reissu meni siis oikein mukavasti, ja iloksemme Miisasta tuli Latvian Muotovalio (LV MVA) , lisäksi se sai Latvian Voittaja 22-tittelin (LVV22).
28.4.2022 Kesää kohti
Pikkuhiljaa alamme toipumaan menetyksen tuomasta harmituksesta. Elämä jatkuu, ja täytyy suunnata kuono kohti kesää ja uusia suunnitelmia.
Tällä viikolla olllankin vietetty Miisan kanssa talvilomaa. On ihanaa vaan herätä kiireettä ja ilman aikatauluja, sekä nauttia pitkistä lenkeistä. Vaikka kylmää onkin, metsässä kuulee ihanaa linnunlaulua ja sinivuokot nostavat hennosti kukkiaan. Miisalla on tapana hypätä jokaisen korkeamman kiven päälle, tähystellä sieltä maisemia ja nauttia tuulen tuomista tuoksuista. Niinpä saattaa joskus vierähtää muutamakin kymmen minuuttia, kunnes jatketaan eteenpäin.
Kesä tuo mukanaan näyttelyt, joihin sitten pääsemmekin osallistumaan. Ainakin muutama näyttely onkin jo listalla, joihin on tarkoitus lähteä onneamme kokeilemaan.
13.4.2022 Ilosta suruun
Juuri kun pääsimme jo iloitsemaan tulevista pennuista ja suorittamaan jo kaikenlaisia valmisteluja ja hankintoja pieniä podengovauvoja varten...
Joudun nyt erittäin surullisena ja haikein mielin kertomaan, että Miisan tiineys on keskeytynyt.
Tarkoitus oli tänään ultrata pennuista niiden kehittyneisyyttä, mutta ultra-anturi ei enää löytänyt Miisan kohdusta yhtään elossa olevaa pentua.
Tämä oli meille kaikille suuri yllätys ja järkytys, kun kaiken piti olla hyvin ja pennut olivat kovin odotettuja.
Luontoäiti päätti nyt näin, syytä siihen emme tiedä. Ehkä se joskus selviää. Uskon, että kaikella on tarkoituksensa.
31.3.2022 Tiineysultra
Tänään se odotettu päivä vihdoin koitti! Epävarmuudessa eläminen onkin ollut yllättävän pitkää ja tuskallista..!
Miisa ei ole näyttänyt oikein mitään merkkejä mahdollisesta tiineydestä, vaan on pitänyt minua jännityksessä loppuun saakka.
Ultra kertoi kuitenkin iloisia uutisia... onhan se tiineenä!!! :-) Kuvissa näkyi 2-3 alkiota, pienen pientä podengon alkua!
Pentujen laskettu aika on äitienpäivänä <3
13.2.2022 Jännän äärellä
Miisan juoksut alkoivat vihdoin, ja viikko sitten Oomi ja Miisa kohtasivat romanttisissa merkeissä <3. Astuminen sujui hyvin, vaikka molemmat olivatkin ensikertalaisia. Nyt sitten jännitetään, seuraako tästä kohtaamisesta piiiiitkästä aikaa Suomeen keskarikarkkarivauvoja! Kuun vaihteessa se selviää! Nyt peukut pystyyn!
8.3.2022 Logoni <3
Halusin kennelille oman logon.
Miisa toimi mallina ja kuvan suunnitteli ja piirsi toiveitani kuunnellen RiinaHaapakallio Design.
Olen logoon oikein tyytyväinen :-)
18.2. 2022 Kevättä odotellessa
Kotisivut alkavat olla vihdoin valmiit!
Lunta vaan riittää, mutta me odotamme jo kovasti kevättä ja lämmittäviä auringonsäteitä.
Toinen odotuksen kohde ovat Miisan juoksut. Josko kevään korvalla olisi sitten jotain uutta mukavaa uutisioitavaa :-)
Pidetään siis peukkuja, että suunnitelmat onnistuisivat!